Kun lasista loppuu tiima
Uusi hallitusohjelma osuu erityisen kipeästi opiskelijoihin. Useat opintotukeen kohdistuvat leikkaukset, indeksisidonnaisuuden poisto, maisteriopintojen määrän vähentäminen, EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten lukukausimaksut ja opiskelija-asumisen investointitukien poistaminen tähtäävät nopeampiin valmistumisaikoihin ja säästöihin. Opiskelijoiden hyvinvointiin ei näissä tavoitteissa ole liiemmin laskettu painoarvoa.
Ylipäätään hallitusohjelmasta paistaa tavoite, jossa valmistuneet opiskelijat nähdään pelkkinä kansantalouden lukuina ja tehokkuutta lisäävänä resurssina, nimenomaan markkinoiden kysyntää vastaaville aloille. Näyttää siltä, että on otettu viimeisetkin keinot käyttöön, joilla saataisiin työurien alkupäätä aikaistettua. Ajalle ja henkiselle kypsymiselle ei tunnu löytyvän arvoa.
Hallitusohjelmassa on painotettu hyvin paljon innovaatioiden merkitystä ja uusien työpaikkojen luomista juuri innovaatioiden kautta. Ilmeisesti hallitus kuvittelee, että kun korkeakouluista luodaan nopea tyhjiöputki, saadaan aikaan innovatiivinen ympäristö. Uusi hallitus tarjoilee opiskelijoille keppiä, joka lisää entisestään jännitettä opintojen sujuvuuteen. Tämän hetkinen opiskelija kokee elämässään jo valmiiksi stressiä epävarmasta tulevaisuudesta, eivätkä nämä esitetyt leikkaukset toimeentuloon sitä missään nimessä tule helpottamaan. Huippuinnovaatiot harvoin syntyvät kovan paineen tai stressin alaisena.
Korkeakouluopinnot tulisi nähdä enemmän valmistavana uunina, jossa ajalle annetaan myös arvoa. Nuoren aikuisen elämässä henkiselle kasvulle, itsensä tuntemiselle ja kypsymiselle, pitäisi antaa enemmän merkitystä. Sitä kautta saamme yhteiskuntaamme vakaita, kypsiä sekä itsenäisesti ja kriittisesti ajattelevia yksilöitä. Se voi joskus tarkoittaa opintojen ulkopuolelta saatavaa merkityksellisyyden kokemista, mikä on paras vastalääke elämän ”etikoitumiselle”. Siinä sivussa voi oppia elämänhallinnan tai vuorovaikuttamisen taitoja, joista on hyötyä työelämässä. Nämä eivät toteudu ulkoisia paineita lisäämällä. Kypsän ja luovan ajattelun kautta syntyvät myös uudet innovaatiot.
Onkohan tuossa hieman turhaakin rutinaa opiskelijoilta, joilla
1) ei ole lukukausimaksuja, 2) jotka saavat opintorahaa ja 3) valtion takaamaa opintolainaa edullisesti, 4) asumistukea tarvittaessa, 5) ilmaisia vaihto-ohjelmia ulkomailla ja 6) vaatimukset opinnoissa ovat heppoisia ja 7) valmistumisaikaa ihan riittävästi?
Jo 12 vuoden kouluopinnoilla voinee ymmärtää, että Suomen BKT on laskenut 4 vuotta, työttömyys ja sen hoito verottaa taloutta, valtion velkaantumisvauhti on nopeaa, EU-jäsenyys sitoumuksineen rasittaa maata, oma valuutta ei ole kellutettavissa ja monella 90-vuotiaalla veteraanilla olot ovat usein kehnommat kuin opiskelijoilla.
Koettakaa kestää ne ulkoiset paineet, harrastaa kaikesta huolimatta ”kypsää ja luovaa ajattelua”, innovoida sekä hankkia merkityksellisyyden kokemuksia ja vuorovaikuttamisen taitoja. Niitä kaikkia voi tehdä, vaikkei valtio kykenisi lisäämään rahallista panostusta.
Epävarmuus kuuluu elämään. Omalla työllä ansaittu onnistumisen ilo kantaa huonoinakin aikoina. Sitä kautta syntyy myös kypsää ja aikuismaista vastuuta ottavaa elämänasennetta.
Jutelkaa ja kyselkää asioista myös edellisten sukupolvien kanssa. Se helpottaa oloa! Tsemppiä!:D
Ilmoita asiaton viesti
Kiitos Seppo kommentista. Tässä puhutaan nyt täysipäiväisen opiskelun mahdollsitavasta tuen poistamisesta. Se on mahdollistanut taloudellisesti kaikille suomalaisille kouluttautua korkeakoulussa. Nyt ollaan valitsemassa entistä vahvempi polarisoitumisen linja (myös muissa hallitusneuvotteluiden linjauksissa), jonka näen huolestuttavaksi kehitykseksi. En näe sen vuoksi huolen ilmaisemista turhana rutinana.
Mainitsemaasi kohtaa 6) vaatimukset ovat heppoisia, en kyllä henkilökohtaisesti pysty mitenkään allekirjoittamaan. Mihin vetoat väitteessäsi?
Epävarmuus kuuluu elämään, mutta korkeakoulutuksen merkitys on yhteiskunnassa muuttunut. Vajaa 20 000 työtöntä maisteria kertoo todellisuudesta ja siitä miten työttömyyspeikko vähentää opintolainan ottamisen halua. Eikä aleta vertailemaan aikaa 70- ja 80-luvulla, sillä kansakunnan kokonaisvarallisuus ja sosiaaliturvan taso on kohonnut näistä ajoista huomattavasti.
Ilmoita asiaton viesti